Sivut

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Verta, hikeä ja kyyneliä!

Siinä loppuviikon tapahtumat lyhyesti ja ytimekkäästi. Onneksi ei kuitenkaan niin karua ole ollut, mitä otsikko sanoo, mutta loppuviikko on sisältänyt verta, hikeä ja kyyneleitä (joskin onnesta!)! :)

Pojan nuhakuume on jatkunut tähän päivään saakka, joten kotoolta ei paljoa olla poistuttu, käytännössä ollenkaan, muuta kuin toissapäivänä sauvakävelylenkin merkeissä. Teki niin hyvää!! Laitoin kuulokkeet korville, treenimusiikin (vanhoja hittejä laidasta laitaan) soimaan ja sauvat käteen, ja eikun menoksi! 45min kävin reippaasti sauvomassa ja ilma sekä fiilis oli mitä parhaimmat!










Hirveä matkakuume!! Jospa tuonne pääsisi sitten vaikka ensi vuonna... :)




Loppuviikon syömisistä muutama kuva... 
Terveellisillä linjoilla ollaan jatkettu, ei herkkuja eikä napostelua! Paino on pysynyt suht samassa viimeiset pari viikkoa, vaaka näytti aamulla 80,5kg. Aikalailla samoissa painoissa mennään mitä viime raskaudessa, ja uskon että jos poika loppuun asti kyydissä pysyy, niin 85kg näyttää synnärin vaaka, saman kuin viimeksikin, kun tässä jäljellä on enää 11 viikkoa laskettuun aikaan.  


Kanakastiketta pitkästä aikaa perunoiden kanssa, kyllä maistui!

Kuumeinen kullanmuru <3


Herkkusalaattia iltapalaksi




Toissapäivänä oli aika neuvolalääkärille ja terveydenhoitajalle. Aika piti olla aamulla klo 8 (olivat kirjoittaneet näin ajanvarauskorttiini), mutta oikea aika olikin 8.50. Siellä sitten sain istuskella tovin ja odotella vuoroani (argh.) Terveydenhoitaja ja lääkäri olivat kumpikin uusia minulle ja kesti ennenkuin löysin heidän huoneensa, kun olivat päivystyksen puolella, eikä neuvolan. Miehellä oli vielä kiire kouluun, niin kyllä siinä verenpaineet nousivat odotellessa, kun aika oli odotettua aikaa (jonka mukaan kaikki oli suunniteltu) sen verran myöhässä. 

Yläpaine oli korkeampi kuin koskaan, mikä varmasti johtuikin juuri tuosta sattuneesta mokasta aikojen suhteen. Ihmetytti siinä odotellessa myös se, että MISTÄÄN ei ollut saatavilla käsidesiä, ei neuvolan puolelta eikä päivystyksestä.. Luulisi, että tähän vuodenaikaan, kun pöpöjä liikkuu niin käsihuuhdepönttöjä olisi ripoteltu pitkinpoikin! Diabeteshoitajallekin oli todella vaikeaa saada aikaa varattua, enkä sitä saanutkaan, kun ei viikkoon ollut vastannut päivittäisiin soittoihini ja jättämiini soittopyyntöihin, mutta neuvolan kautta saatiin sitten uusi aika varattua keskusteluun. 



Nauratti tämä mainos terveyskeskuksen seinällä, "todella kätevää ja nopeaa toimintaa"!
Not. :D


Sain diabeteshoitajalta verensokerimittarin, (jota me jo testattiin ja saatiin verta tulemaan), jolla tulen mittaamaan pari kertaa viikossa muutaman kerran päivässä sekä kasan ohjeita ruokailuja varten, joista voisi kirjoittaa oman postauksensa, sen verran verenpainetta nuo ohjeet nostivat! Huoh. "Jos makeannälkä iskee, käytä sokerin tilalla aspartaamia tai asesulfaamia..." EIKÖ JUURI NE MAKEUTUSAINEET OLI NS. KIELLETTYJEN LISTALLA RASKAANA OLEVILLA TAI EI NIITÄ AINAKAAN SUOSITELLA!?" Ja iltapalaksi kevytjogurttia.. jep jep... kevytjogurtissa ei ehkä ole rasvaa (EIKÄ MYÖSKÄÄN PROTEIINIA), mutta niissä onkin sitten kasapäin sokeria (tai niitä makeutusaineita), joten miten ne voi edes sopia diabeetikon hoito-ohjeisiin tai sen ehkäisemiseen?! Ei voi ymmärtää. Taidan niitä noudattaa hieman muokaten paremmaksi.. :) 



(Facebookista lainattu)





Nyt lauantaiaamuna poika näyttää olevan terve (eilen oli myös kuumeeton päivä), joten päästään lähtemään Leville liki viikoksi, jeee!! :) Nousimme vasta ylös eli klo 9.30, kun yö meni taas valvoessa, mutta onneksi matkalla voi ottaa pienet tirsat, tosin toivottavasti kuski pysyy hereillä sen 5-6 tuntia, joka tästä sinne menee... :) Pakkasin suksetkin mukaan, mutta saa nähdä jääkö ne käyttämättä, voihan se olla että se hiihto ei tunnu ollenkaan pahalta, mutta jotenkin epäilyttää, kun kuitenkin on vähän samantapaista kuin kävely, mutta sen näkee sitten. Innolla odotan tulevaa viikkoa ja sen tapahtumia, kuten sitä, että mun mies siirtyy neljännellekymmenennelle ja päästään sitä siellä yhdessä juhlistamaan... ;) 

Niin ja niitä onnenkyyneleitä tuli, kun kuulin ihanista vauvauutisista, oih! <3 Lisää vaan vauvoja maailmaan!! :) 


Palaamisiin noin viikon kuluttua! 


Onneksi se ei ihan noin mene kuitenkaan... :)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti