Tästä se lähtee! Kohta ollaan niin INSHAPESSA että!! :)

Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko ja se kuuluisa UPE (Uusi Parempi Elämä), kun viime yönä unet (taas kerran) jäivät sinne pariin kolmeen tuntiin poikien (taas kerran) sairastaessa. Noo, jospa se tästä lähtisi taas sujumaan... 

Vähäisistä yöunista huolimatta jaksoin aamulla aloittaa innokkaana tämän kymmenen viikon InShape -projektin ottamalla before kuvat itsestäni sekä mitat ja aloittamaan päivän annettujen ohjeiden mukaan. Voin nyt jo lounaan jälkeen sanoa, että toimii! Vaikka väsyttää ja olo on kuin parin päivän juhlimisen (mitä en tietenkään ole koskaan tehnyt! ;)) jälkeen, niin silti ei ole ollut hiilarihimoja; en ole kaivannut leipää tai ruuan jälkeen jotain makeaa, mitä aiemmin on tehnyt mieli! :) Ja tällä ruokavaliolla ei tosiaan nälkä pääse yllättämään, sen voin kertoa! 

Aamiaisella nälkä lähti! (..ja nämä meidän syvät lautaset on sitten ISOJA! :))

Päivän lounas, nam!

Kätevä kaveri avuksi ruokamäärien mittaamiseen (olisi ilman tätä mennyt aivan väärin!)

Tässä mun tämän hetken lisäravinteet ja vitamiinit.
Ei liity tuohon ohjelmaan, vaan etenkin nyt imetys- ja flunssa-aikana ovat tarpeen!
Palautusjuomana käytän tuota Stevialla maustettua suorastaan HYVÄÄ mansikanmakuista heraa.
(Stevia on siis luonnollinen makeuttaja, ei keinotekoinen makeutusaine, joita vierastan!)

Tänään illalla on ensimmäinen ohjelman salitreeni luvassa ja innolla sitä odotan, vaikutti lupaavalta! :) Eilinen  reilun tunnin tehokas "treeni" tuntuu vähän kropassa..,ainakin rakoilla olevissa sormissa! "Rakko laiskan kämmenessä"... vai miten se meni! :D

Näitä hitsin männynneulasia oli taloyhtiön piha täynnä ja aika monta kasaa tosta pihalta haravoin..., mutta onneksi oli aivan mahtava ilma! :)

Perus-vauhtikestävyystreeniä parhaimmillaan! :)

Hyvin siinä kalorit paloi!

Viime viikolla käytiin kerhoissa ja kaikki oltiin terveitä ja iloisia, tosin kuin nyt, kun pojilla kuumetta ja flunssaa. 

Tässä esikoisen itsepukema ja -valitsema kerholuukki! :)

.. ja ruoka maittoi hyvin! Samat eväät kuin äidillä! :)

Ei edes tikkari oikein maistunut potilaalle, vaikka sitä sai ensimmäistä kertaa maistaa...

Jospa pian jätettäisiin nämä pöpöt taakse ja päästäisiin ulos nauttimaan syksyisistä keleistä! Nyt pojat kutsuvat, joten see you later! :)

P.S. Nämä lasten nimet tarttuivat silmään uusimmasta Kaksplus-lehdestä..., on siinäkin nimet lapsille valittu! No, kukin tyylillään... :)

InBody (kehon koostumusanalyysi)

Viime kerrasta InBodyssa oli kulunutkin jo tovi aikaa, nimittäin 1v 8kk! Aivan liian pitkä tauko mittausten välissä, mutta "syytän" siitä tauosta raskauksia, sillä se estää mittauksessa käynnin, kun voi olla sikiölle haitallista (ja niin estää myös sydämentahdistin, jos sellainen joltain löytyy!). Jatkossa pyrin käymään mittauksessa noin puolen vuoden välein ja nyt alkuun 4kk välein, jotta näen mihin suuntaan tulokset alkavat muuttua. 

Suosittelen InBodya JOKAISELLE, iästä ja koosta riippumatta, sillä siinä näkee totuuden OMASTA kehosta mustaa valkoisella ja se on erittäin kattava tietopaketti JUURI SINUN KEHOSI toiminnasta,tilasta, energiankulutuksesta yms. Siitä näkee helposti missä olisi mahdollisesti muutoksen paikka.

Tulokset paperilla ja takaa löytyy selitykset kohdille.

InBody kertoo vastauksen mm. näihin kysymyksiin--->

- miten lihasmassasi on jakautunut, onko samanverran molemmissa raajoissa? 

- onko rasvasi kasautunut sisäelinten ympärille viskeraaliseksi rasvaksi (joka on vaarallista!)?

- mikä on luukudoksesi määrä, onko vaaraa osteoporoosista? 

- minkä verran on päivittäinen energiankulutuksesi? (eli kuinka paljon voit syödä tekemättä mitään, ilman että alat lihoa)

- nestetasapainosi, onko turvotuksia tai nestevajetta?

.... ja se tärkein etenkin miehillä eli hauiksen ympärysmitta, kun rasvat otetaan pois! :)

PLUS moniin moniin muihin kysymyksiin!

Vasemmalla 1v 8kk sitten otettu (8kk ekasta synnytyksestä) ja oikealla tuorein viikko sitten otettu (4kk toisesta synnytyksestä).

Vaikka rasvaa on nyt enemmän, niin on myös lihastakin!
Nähtävästi lasten kantaminen käy treenistä! :)

Sisäelinrasva oli huolestuttavasti noussut, vaikka oli vielä reilusti hyvän puolella, mutta siihen on varmasti syynä kesän ja tämän syksyn herkuttelut ja niihin tulee nyt muutos!

Inbody 720 -laite on markkinoiden luotettavin ja niitä löytyy useista kuntokeskuksista ympäri Suomea. Kannattaa aina käydä samalla laitteella mittaamassa arvot, jotta tulos olisi mahdollisimman luotettava. Mittaus kustantaa paikasta riippuen noin 20-35e per kerta, mikä on mielestäni ihan käypä hinta. Aikaa itse mittaustapahtuma ei vie kuin pari minuutia ja siihen mittauksen tulkinta päälle, niin parikymmentä minuuttia riittää varmasti! Ei muuta kuin kokeilemaan!! :) Itse menen seuraavan kerran ennen joulua,  kun maanantaina starttaava InShape on saatu päätökseen! Toivottavasti tulokset näyttävät sitten valoisimmilta! :)

Tuolta lisätietoa: http://www.inbody.fi/tuotteet/inbody720/

Kuva Googlesta.

Vaihtelua viikonloppuun!

Ensimmäistä kertaa kuopuksen syntymän jälkeen vietettiin viikonloppua vain yhden lapsen kanssa, kun esikoinen lähti isovanhempiansa mukana sukulaisia tapaamaan. Olihan se aika jännää ja erilaista. Hiljaista ainakin. Vaikka esikoista tuli jo pienoinen ikävä, niin teki meille ihan hyvää tehdä mukavia asioita yhdessä, joita ei olla voitu tehdä aikoihin, kuten... 

... katsoa televisiota tai lukea lehteä samalla kun syö, saunoa kahdestaan, nukkua hieman tavallista pidempään ja tehdä asioita, joita ei oikein pysty tekemään taaperoikäisen kanssa, mutta vauvan kanssa vielä pystyy. Yksi näistä asioista oli Marko Savolaisen ("Supermassa") mielenkiintoinen luento treenistä ja ravinnosta Fysiomotionilla lauantaina, jonne osallistuimme mieheni kanssa, ja vauva tuli tietysti mukaan salille ensimmäistä kertaa. Nuorena se vitsa on väännettävä!! :)

Oli poitsu ihmeissään ja sai treenaajat hymyilemään! :)

Siellä me olemme ihan eturivissä (mieheni pärstä tosin piilossa)! 

Symppis kaveri!

Luennon  (ja aamuisen Inbodyn, josta tulossa oma postaus!) lisäksi kävimme ikkunaostoksilla Kärkkäisen ihmeellisessä maailmassa. Halusimme rauhassa katsella ja tutkiskella uuteen harrastukseemme liittyviä välineitä ja vermeitä, että mitä kaikkea tarvitsee hommata ennen vaellukselle lähtöä ja mitä ne mahdollisesti tulevat kustantamaan.  Mä löysin jo mulle sopivan rinkan, joka jäi vielä kauppaan odottamaan oikeaa hetkeä... 

Tämä vei mun sydämen!

Jo on naruja ja vempeleitä, mitähän niillä kaikilla tehdään??

Hyvin istui ja hyvältä tuntui! Kyllä tämä selässä jaksaisi metsässä tarpoa! :)

Iloinen matkustaja! Ja nuo pienet kakkukirveet <3 :)

Lauantai-ilta meni ystävän syntymäpäiväjuhlilla käydessä, saunoessa ja leffaa ( Olympos on valloitettu ) katsoessa. Elokuvan alussa meinasin taas torkahtaa, mutta oli loppujen lopuksi niin jännittävä toimintaelokuva, että jaksoin mainiosti katsoa sen loppuun! Tykättiin kovasti! :)

Sunnuntaina touhuttiin kotona ja sitten jo esikoinen kotiutui isoisomummilareissultaan. Illalla kävimme koko perheen voimin puistoilemassa, ystävät tulivat iltateelle ja siinä se viikonloppu sitten taas jo menikin, nopeasti niin kuin aina. :) 

Viikko alkoi mukavissa merkeissä, kun tapasimme pojan leikkitovereita luonamme ja illalla kävin vauvan kanssa musisoimassa ja liikkumassa Tempoa Tenaviin - ryhmässä. Tänään pääsimme poikien kanssa parin viikon sairastelutauon jälkeen taas  Seurakunnan perhekerhoon (klo 9-11), joka on arkiviikkomme kohokohta, sillä siellä on aina niin mukava käydä!! :) On hyvät tilat, siistiä, mielekästä ohjattua tekemistä, mutta myös vapaata leikkiä kivoilla, ehjillä leluilla, herkullista ja terveellistä välipalaa ja ennenkaikkea mukavia ihmisiä, niin äitejä kuin lapsiakin! Sinne vain kaikki, jotka eivät siellä ole vielä käyneet! 

Huomenna ajattelin käydä  poikien kanssa testaamassa "Aamujumpan", joka on tarkoitettu 3kk-5v lapsille ja heidän vanhemmilleen. Jeeee, kuulostaa hyvältä!! :)

Bongattu seurakunnan perhekerhon seinältä...

Mutta nyt tiistain treeni kutsuu ja vuorossa on selkä-hauis-vatsa -treeni eli muskeleita yläkroppaan kiitos!! :) In Shapeen ilmoittauduin eilen ja se alkaa siis ensi maanantaina 30.9. ja kestää 10 vkoa. Lihaskuntoharjoittelua on luvassa 3-4 krt viikossa ja tarvittaessa aerobista. Tarkemmat tiedot treenistä ja ruokavaliosta kerrotaan ohjelman alussa, vielä en siis tiedä mistään mitään... :) Sen kymmenen viikon tavoitteena ei ole painon pudotus, vaan korvata löysä kiinteällä eli lisätä lihasta kroppaan ja tehdä kropasta timmimpi! Mielenkiinnolla odotan sen alkua ja saa nähdä pääseekö tämä mutsi jouluksi kesäkuntoon vai pitääkö odottaa ensi kesään saakka! :)

Terkkuja salilta!

Tähän pyritään! 

Niinpä. AINA kaikki aloitetaan "huomenna", miksi et aloittaisi jo TÄNÄÄN? :)

Päiväkirjasta blogiin

Lapsena kirjoitin päiväkirjaa ja kirjeitä, teininä kirjevihkoja ja ylipitkiä tekstareita (äiti tykkäs, kun maksoi laskut ;)), aikuisena erilaisia suunnitelmia ja tätä blogia, koulussa tietysti esseitä sun muita kirjoitelmia... ja mitähän sitten vanhana (vai miten sitä kutsuisin, ikääntyneenä?)... omaa kirjaa, kukaties? Se olisikin jo jotain!! :) Kuten huomaatte, kirjoittaminen on aina kuulunut jollain tavalla elämääni ja tulee varmasti myös aina kuulumaan. Jos ei oman kirjan muodossa, niin jossain muussa muodossa sitten. Sen aika tulee näyttämään, mutta siihen asti mennään näillä eväillä! :) 

Mun "aarrearkun" sisältöä: päiväkirjaa ja kirjeitä.. :)

Tämä mysteerikirjekin sieltä löytyi, mutta ei tietoa kirjoittajasta, joten
JOS SINÄ TUNNISTAT TÄMÄN KIRJEEN KIRJOITTANEESI NIIN OTATHAN YHTEYTTÄ!! =)

Löytyi myös vihko täynnä "ennustuksia". Nää on hauskoja! :)
 Tosin tätä en taida uskaltaa tehdä, nyt kun se oma aviomies on jo löytynyt...
On ainakin tiedossa ohjelmaa seuraavalle tyttöjen illalle! ;)

Bloggaaminen on mulle melko uusi tuttavuus (ja siksi vielä opiskelenkin tämän käyttöä), johon tutustuin ensimmäisen lapsen synnyttyä (muistaakseni?). Mulle se on aina ollut yksi tapa rentoutua; jotain omaa, johon ei muut vaikuta ja jota voin tehdä silloin kun itseä huvittaa ja hyvältä tuntuu. Toisille se on työtä, toisille harrastus. Mulle se on harrastus, josta saan voimaa ja energiaa, eikä millään tavalla ole kuluttavaa tai stressaavaa, päinvastoin! Mä niin nautin tästä, etenkin silloin kun sanasuoni sykkii (tosin sitä sykkimistä ei nyt kovin usein tapahdu!:D) ja on ottanut kivoja kuvia katseltavaksi. Tää on mun juttu ja uskon että on monen muunkin, jos vain annatte tälle mahdollisuuden! (Niin että mummi, alappa sinäkin bloggaamaan! Hilloreseptit ja kutomisvinkit jakoon! ;))

Vaikka bloggaaminen ja sosiaalinen media ovat nyt pinnalla, niin siitä huolimatta kirjeet ja kortit menevät mielestäni aina niiden edelle. Nykyään kun on syntymäpäivä tms. juhlapäivä, niin enää ei edes tekstarilla tule onniteltua, saati sitten kortilla, kirjeellä tai puhelinsoitolla, vaan kaikki onnittelevat sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Onhan se naamakirja kätevä siinä ettei tarvitse ystävien syntymäpäiviä muistaa, mutta on se vaan paljon henkilökohtaisempaa ja mukavampaa, kuin sen Facebook-onnitteluviestin sijaan (tai sen lisäksi) lähettäisi vaikka sen tekstarin tai kortin, jonka vastaanottaja voi halutessaan säilyttää muistona. Joissain asioissa "Vanhassa vara parempi" pitää täysin paikkansa.


Vanhoja kuvia katsellessani eteeni tuli kuvia Rovaniemeltä, jossa asuimme vuosina 2009-2012, ja jos siellä vielä asuttaisi niin ei lumen tulo olisi välttämättä enää kaukana, kuten kuvista näkyy! Olisi se aikamoinen shokki, jos reilun parin viikon päästä näyttäisi tuolta, nyt kun on nyt tottunut näihin suhteellisen lämpimiin keleihin! Sais heittää pilkkihaalarin päälle! :D

Arkistosta löytyi myös tämä kuva Rovaniemen ruskasta vuodelta 2010, jossa poseeraan meidän entisen Belgianpaimenkoiran (Malinois) kanssa. Kaunis kuva mielestäni! <3 Onneksi neidillä on nyt niin hyvät oltavat, ettei parempaa olisi voinut toivoakaan! Kyllä me vielä toinen/uusi(miten sen nyt sanoisi) koira otetaan, mutta ensin pitää saada pojat vähän isommiksi, sillä muuten tämä äiti harmaantuu silmissä! :D

Tänään on ollut todella syksyinen ilma, vettä satanut kovin ja tuuli lennättänyt lehtiä. Tätä ollaan odotettu! Nyt alkaa jo elämä voittamaan meidän perheessä, joten jos ensi viikolla pääsisi taas ulkoilun, kerhoilun ja urheilun makuun, ja pois täältä neljän seinän sisältä! :)

Aamun kuva etupihalta. Kyllä se ruska täällä Ylivieskassakin näkyy.. :)

Nyt meillä on edessä ensimmäinen viikonloppu YHDEN lapsen kanssa, sen jälkeen kun perheeseemme on tuo toinen lapsi saapunut. Nimittäin isoveli lähtee isovanhempiensa kanssa käymään viikonloppureissulla sukulaistemme luona, niin päästään miehen kanssa vähän rentoutumaan (tosin TO DO-LIST on kyllä aika täynnä! :D) ja poika piristämään sukulaisia. Luvassa on mm. INBODY-mittausta, Marko Savolaisen   (huippukehonrakentaja) luentoa ja ystävämme kolmekymppisiä! Odotan innolla!! :) 

Tosta kehonkoostumusmittauksesta laitan tänne tulokseni (mahdollisesti jo seur. postauksessa!) ja vertailut edelliskertaan, joka oli ennen ENSIMMÄISTÄ raskautta! Hieman hirvittää, kun olen nyt VIELÄ TOISTAISEKSI paljon huonommassa kunnossa kuin silloin... :D 



...JA 30.9. eli reilun viikon päästä alkaa 10 VIIKON FITFARMIN (JUTAN) SUPERDIEETIN LITE, "IN SHAPE" nettivalmennus!!!!!  

LÄHTEEKÖ KUKAAN MESSIIN?!?! :) 

Ei ollut edes pahanhintainen ja varmasti toimii, kun vain noudattaa ohjeita! :)  (yht. 89e ja TUOLTA löytyy ilmoittautuminen ja lisätiedot!) 




Nyt tää mamma lähtee rakentaa majaa tuon meidän ihanan elohopeamme kanssa! :) Sohvatyynyt on kovassa käytössä, päivittäin. Onneksi ei ole mitään superkallista designia! :)

Rentouttavaa viikonloppua meille kaikille ja nauttikaamme raikkaasta syyssäästä, itse ainakin aion tehdä niin! :) Kuulemisiin! <3

Parhaimmat lahjani

"Se joka lahjansa kadottaa, se onnensa menettää." sanotaan vanhassa sananlaskussa (tai ainakin mieheni on näin minulle opettanut :)). Etenkin lapsilta saadut lahjat tulee säästää ja niitä vaalia muistojen laatikossa. Mutta entä sitten, kun saa rakkaalta pojaltaan lahjaksi itse tehdyn upean kaulakorun, joka on tehty TUOREISTA KORISTEOMENOISTA!? :D

Sävy sävyyn aamutakin kanssa :)

Mihin sen säilön, niin että voin sen 20-vuoden kuluttua ottaa esille ja näyttää pojalle, minkä yllätyksen äidille teki? Ei taida tuo kaulakoru sitten enää näyttää ihan yhtä kauniilta kuin nyt, kun väri on vaihtunut hehkuvan punaisesta ruskean homeiseksi  ja tuoksukin on varmasti aikamoinen! :D Vai miltähän se näyttäisi vuosien päästä, jos sen kaappiini säilöisin...hmmm.. pitäisiköhän testata!  Ehkä taidan kuitenkin vain ottaa siitä paljon kuvia ja näyttää niitä sitten hänelle, ja mehän saadaan siitä kiva metsäretki, kun käydään viemässä se vaikka oravaäidille lahjaksi! :) 

Tämän kun laittaa näin omenoille allergisena kaulaan,
niin sehän on siedätyshoitoa parhaimmillaan!! :D

Lahjoja on aina mukava saada ja vielä mukavampi antaa, etenkin sellaisia, joista tietää toisen pitävän ja yllätyksethän toimii aina, ainakin meillä! :) Eikä sen lahjan tai yllätyksen tarvitse oikeasti mikään iso olla, pieni timanttikin riittää!! ;) Ei vaisinkaan, vaan ajatushan se tärkein on, oikeasti. Ihanintahan on se, kun toinen on ajatellut juuri sua ja käyttänyt hieman energiaansa (aika/raha/vaiva yms.) siihen.

Ymmärrän toki, jos nainen ei ole täysin innoissaan saatuaan lahjaksi mieheltään vaa`an ja ladyshaven, ilman että on niitä pyytänyt tai edes vihjannut jotain siihen suuntaan. Voi olla että silloin se pelkkä ajatus hyvästä lahjasta ei ihan riitä. Mutta näitä sattuu ja tapahtuu, eikä se maailma siihen kaadu. Itse en muistaakseni ole saanut vielä yhtä ainutta lahjaa elämäni aikana, joka olisi herättänyt negatiivisia tunteita, kuten "Miten toi nyt tollaisen lahjan osti? Hei haloo, mitä oikein ajattelit? Et ainakaan minua." 

Kohta alkaa taas postiluukuista tipahdella joulun mainoslehtisiä, jotka pursuavat hyviä lahjaideoita jokaiselle. Meidän perheessä päätettiin tänä jouluna kokeilla sellaista, ettei anneta toisille mitään lahjoja, ei siis yhtä ainutta lahjaa, vaan joulun jälkeen lähdetään yhdessä ostoksille käyttämään niitä rahoja, jotka olisi lahjoihin menneet ja ostetaan niitä asioita, joita OIKEASTI tarvitsemme ja loput laitetaan säästöön ensi kesän pientä lomamatkaa ajatellen... 


Jos jonnekkin tuonne pääsisi ensi kesänä viikonlopuksi kullan kanssa kaksin, niin olisihan se aika ihanaa!! :) 

(Kuvat täältä: http://www.aurinkomatkat.fi/itavalta/zell-am-see)

Vaikka rakastankin lahjojen antoa, niin meinaan pysyä tässä päätöksessämme ja voihan niitä lahjoja antaa sitten muinakin aikoina, ei aina tarvitse olla syntymäpäivä tai joulu, vaan ihan tavallinen arkipäiväkin käy toisen piristämiseen. Itse hemmottelin miestäni viime viikolla järjestämällä meille tunnelmallisen illan, kun hän palasi iltavuorosta kotiin ja olin saanut lapset nukkumaan. Sen sijaan olisin voinut toteuttaa vaihtoehto b:n, joka olisi ollut huomattavasti kurjempi  eli kaataa hänen niskaansa kaikki se ketutus, joka päivän aikana oli itseeni imeytynyt, mutta valitsin (kerrankin!) toisin ja molemmilla oli mukavaa! :) 

Niin kliseistä kuin se onkin, 

olen elämäni parhaimmat lahjat jo saanut 

ja kiitän heistä jokaikinen päivä. 

Esikoinen reilu 4kk.

Kuopus samanikäisenä.

Nyt nämä hymynaamani heräsivät päiväunilta, joten on taas leikin aika! :) Palaamisiin!!

Terveisiä tautitalosta!

Korvatulehdusta, silmätulehdusta, kuumetta, nuhaa, kurkkukipua ja yskänrokkoa... niitä kaikkia on näiden seinien sisältä löytynyt reilun viikon aikana ja osaa löytyy vieläkin. Huoh. Että mitä saisi olla, tarjontaa nimittäin riittää vai laitetaanko koko potti tilaukseen!? Tervetuloa noutamaan! :) 

Jos "Sporttisempi syyskuu!"-kirjoitukseni viikko oli suorastaan huippuhyvä, niin viime viikko oli kyllä täysin päinvastainen, oikea pohjanoteeraus. Kieltämättä raskain viikko tällä mun pari vuotta kestäneellä kotiäitiurallani. Kaikki sairaana, enemmän tai vähemmän, ulos ei pääse, seinät kaatuu päälle, mustasukkaisuutta ja uhmaa, itkupotkuraivareita (näihin äiti ei sortunut, vaikka kaukana ei ollut!:)), tavaroiden heittelyä ja kiukuttelua "Ei ruokaa, ei nukkuu, ei pissa, ei, ei, ei.... " tai sitten "Äiti pois, äiti kaappiin!" 

Huoh. Että ei ole mikään ihme, kun yskänrokko pamahti äidin naamaan, sen verran punaista on stressikäyrä viime päivinä näyttänyt. Ja tulihan se kuumekin sieltä kunnon flunssan kaverina. Niin ja sykemittari näyttää nollaa viime viikolta, ei tullut treenin treeniä, eikä tälläkään viikolla vielä, kun olen sairaana ja haluan rauhassa ensin parantua kunnolla. Jospa sitten ensi viikko olisi jo parempi ja syksyn taudit sairastettu. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato. :)

Kaikesta kurjuudesta huolimatta on viikkoon mahtunut paljon mukaviakin asioita, joista alla muutama otos----> 

"Pois nyrpeä nenä, 

tee kiukulle tenä. 

Pahan tuulenkin alta, 

anna ilolle valta!"

4kk neuvolaan matkalla uni tuli kesken leikin. <3

Sämpylöiden tekoon!
(eikö leipomisen PITÄISI olla rentouttavaa? Meinasi kyllä hermot mennä taikinan kanssa taisteluun! :D)

Ohjeen lainasin tästä, hieman muokkasin...

Herkullisia tuli ja maistuivat jokaiselle!

Vähän käytiin haukkaamassa happea ja ihastelemassa luontoa...

Jaksaa se potilaskin nauraa :)

Paistaa se aurinko (ja sateenkaari!!) risukasaankin! :)

Perjantaina kävimme syömässä uudessa ravintolassa nimeltään PikkuVELI Ylivieskassa sukulaisten kanssa.
 Tyylikäs sisustus ja hyvä ruoka, odotusajat tosin turhan pitkät.  

"Lasten"-annos oli samankokoinen kuin äidillä! :D 

Lauantain kauppareissulta. Onnistuu se kaupassakäynti vauvankin kanssa ihan kahdestaan... :)

Viikonlopun puistoilua ja ihanasta ilmasta nauttimista!

Laivan kapteeni.

Puistosta pääsee ihan rantaan istuskelemaan...

... tai heittelemään kiviä veteen... :)

Jospa se tauti voitettaisi näillä eväillä!

Vihreää teetä ja tosi tummaa suklaata (86%).

Voimaa ja virtaa punaisesta viherpirtelöstä, 

... joka maistui myös poitsulle! Hyvä keino saada poika syömään tummanvihreitä vihanneksia!

Syksy on saapunut!

Syksyn riemua! :)

Näihin syksyisiin tunnelmiin..... 


- Kristiina-