Sivut

perjantai 20. syyskuuta 2013

Päiväkirjasta blogiin

Lapsena kirjoitin päiväkirjaa ja kirjeitä, teininä kirjevihkoja ja ylipitkiä tekstareita (äiti tykkäs, kun maksoi laskut ;)), aikuisena erilaisia suunnitelmia ja tätä blogia, koulussa tietysti esseitä sun muita kirjoitelmia... ja mitähän sitten vanhana (vai miten sitä kutsuisin, ikääntyneenä?)... omaa kirjaa, kukaties? Se olisikin jo jotain!! :) Kuten huomaatte, kirjoittaminen on aina kuulunut jollain tavalla elämääni ja tulee varmasti myös aina kuulumaan. Jos ei oman kirjan muodossa, niin jossain muussa muodossa sitten. Sen aika tulee näyttämään, mutta siihen asti mennään näillä eväillä! :) 




Mun "aarrearkun" sisältöä: päiväkirjaa ja kirjeitä.. :)


Tämä mysteerikirjekin sieltä löytyi, mutta ei tietoa kirjoittajasta, joten
JOS SINÄ TUNNISTAT TÄMÄN KIRJEEN KIRJOITTANEESI NIIN OTATHAN YHTEYTTÄ!! =)



Löytyi myös vihko täynnä "ennustuksia". Nää on hauskoja! :)
 Tosin tätä en taida uskaltaa tehdä, nyt kun se oma aviomies on jo löytynyt...
On ainakin tiedossa ohjelmaa seuraavalle tyttöjen illalle! ;)


Bloggaaminen on mulle melko uusi tuttavuus (ja siksi vielä opiskelenkin tämän käyttöä), johon tutustuin ensimmäisen lapsen synnyttyä (muistaakseni?). Mulle se on aina ollut yksi tapa rentoutua; jotain omaa, johon ei muut vaikuta ja jota voin tehdä silloin kun itseä huvittaa ja hyvältä tuntuu. Toisille se on työtä, toisille harrastus. Mulle se on harrastus, josta saan voimaa ja energiaa, eikä millään tavalla ole kuluttavaa tai stressaavaa, päinvastoin! Mä niin nautin tästä, etenkin silloin kun sanasuoni sykkii (tosin sitä sykkimistä ei nyt kovin usein tapahdu!:D) ja on ottanut kivoja kuvia katseltavaksi. Tää on mun juttu ja uskon että on monen muunkin, jos vain annatte tälle mahdollisuuden! (Niin että mummi, alappa sinäkin bloggaamaan! Hilloreseptit ja kutomisvinkit jakoon! ;))

Vaikka bloggaaminen ja sosiaalinen media ovat nyt pinnalla, niin siitä huolimatta kirjeet ja kortit menevät mielestäni aina niiden edelle. Nykyään kun on syntymäpäivä tms. juhlapäivä, niin enää ei edes tekstarilla tule onniteltua, saati sitten kortilla, kirjeellä tai puhelinsoitolla, vaan kaikki onnittelevat sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Onhan se naamakirja kätevä siinä ettei tarvitse ystävien syntymäpäiviä muistaa, mutta on se vaan paljon henkilökohtaisempaa ja mukavampaa, kuin sen Facebook-onnitteluviestin sijaan (tai sen lisäksi) lähettäisi vaikka sen tekstarin tai kortin, jonka vastaanottaja voi halutessaan säilyttää muistona. Joissain asioissa "Vanhassa vara parempi" pitää täysin paikkansa.


Vanhoja kuvia katsellessani eteeni tuli kuvia Rovaniemeltä, jossa asuimme vuosina 2009-2012, ja jos siellä vielä asuttaisi niin ei lumen tulo olisi välttämättä enää kaukana, kuten kuvista näkyy! Olisi se aikamoinen shokki, jos reilun parin viikon päästä näyttäisi tuolta, nyt kun on nyt tottunut näihin suhteellisen lämpimiin keleihin! Sais heittää pilkkihaalarin päälle! :D










Arkistosta löytyi myös tämä kuva Rovaniemen ruskasta vuodelta 2010, jossa poseeraan meidän entisen Belgianpaimenkoiran (Malinois) kanssa. Kaunis kuva mielestäni! <3 Onneksi neidillä on nyt niin hyvät oltavat, ettei parempaa olisi voinut toivoakaan! Kyllä me vielä toinen/uusi(miten sen nyt sanoisi) koira otetaan, mutta ensin pitää saada pojat vähän isommiksi, sillä muuten tämä äiti harmaantuu silmissä! :D







Tänään on ollut todella syksyinen ilma, vettä satanut kovin ja tuuli lennättänyt lehtiä. Tätä ollaan odotettu! Nyt alkaa jo elämä voittamaan meidän perheessä, joten jos ensi viikolla pääsisi taas ulkoilun, kerhoilun ja urheilun makuun, ja pois täältä neljän seinän sisältä! :)



Aamun kuva etupihalta. Kyllä se ruska täällä Ylivieskassakin näkyy.. :)



Nyt meillä on edessä ensimmäinen viikonloppu YHDEN lapsen kanssa, sen jälkeen kun perheeseemme on tuo toinen lapsi saapunut. Nimittäin isoveli lähtee isovanhempiensa kanssa käymään viikonloppureissulla sukulaistemme luona, niin päästään miehen kanssa vähän rentoutumaan (tosin TO DO-LIST on kyllä aika täynnä! :D) ja poika piristämään sukulaisia. Luvassa on mm. INBODY-mittausta, Marko Savolaisen   (huippukehonrakentaja) luentoa ja ystävämme kolmekymppisiä! Odotan innolla!! :) 

Tosta kehonkoostumusmittauksesta laitan tänne tulokseni (mahdollisesti jo seur. postauksessa!) ja vertailut edelliskertaan, joka oli ennen ENSIMMÄISTÄ raskautta! Hieman hirvittää, kun olen nyt VIELÄ TOISTAISEKSI paljon huonommassa kunnossa kuin silloin... :D 



...JA 30.9. eli reilun viikon päästä alkaa 10 VIIKON FITFARMIN (JUTAN) SUPERDIEETIN LITE, "IN SHAPE" nettivalmennus!!!!!  

LÄHTEEKÖ KUKAAN MESSIIN?!?! :) 

Ei ollut edes pahanhintainen ja varmasti toimii, kun vain noudattaa ohjeita! :)  (yht. 89e ja TUOLTA löytyy ilmoittautuminen ja lisätiedot!) 




Nyt tää mamma lähtee rakentaa majaa tuon meidän ihanan elohopeamme kanssa! :) Sohvatyynyt on kovassa käytössä, päivittäin. Onneksi ei ole mitään superkallista designia! :)






Rentouttavaa viikonloppua meille kaikille ja nauttikaamme raikkaasta syyssäästä, itse ainakin aion tehdä niin! :) Kuulemisiin! <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti