Tämän viikon uusina ruokakokeiluina olivat Juustoinen kanakeitto ja Lohi-pinaattikeitto, soppalinjalla siis mentiin! Molempiin suhtauduin hieman varauksella ja "pelkäsin" miten juniori niihin suhtautuu, meneekö napaan vai ei. Pelkoni olivat onneksi täysin turhia, sillä poika veteli naamaan molempia keittoja oikein antaumuksella! Vau!! Äiti oli tyytyväinen. :) Reseptit löytyivät Cittarista K-ruokalehdestä (Elokuu), jonka saa ilmaisena napata kassalta matkaan. Huomenna kokeiluun menee lehden ohje Jogurttiuunilohi ja sen kanssa bataattimuusia. Toivottavasti maistuu myös "vierailijoille"! :)
 |
| Aluksi näytti hyvin epämääräiseltä... |
 |
| Mutta kyllä siitä lopulta hyvä kanakeitto tuli! :) |
 |
| Todella nopea ja helppo tehdä, ja oikeasti tosi maukasta! Tällaisia ruokia lisää! :) |
 |
| Jälkkäriksi mustikkapiirakka äitini piimäpiirakan ohjeella... |
 |
| ..ja hyväähän siitä tuli, namnam! |
 |
| "Mitään en ole maistanut...." |
Tämän viikon liikuntoihin on kuulunut tunnin salitreeni yläkropalle ja 3,5km yhtäjaksoinen juoksu rattaiden ja esikoisen kanssa sykkeillä 150-160 (vauhtikestävyys) sekä vaunujen kanssa kävelyä ja ulkona touhuamista, joka menee hyötyliikunnan lokeroon.
Viikonloppuna olisi tarkoitus vielä käydä kerran salilla tekemässä alavartaloa ja sunnuntaina testaamassa jotain ryhmäliikuntaa ns. Ninan salilla Ylivieskan keskustassa, sillä siellä on ILMAISET jumpat koko sunnuntain!! Jos jotain ilmaiseksi saa, niin sehän pitää hyödyntää! :D
 |
| Nyt hakemaan poweria yläkroppaan! |
 |
| Treenin jälkeen näköjään hapotti niin, että ei tullut kuin tärähtäneitä kuvia! :D |
 |
| Ihanaa lenkkeilyä syyssäässä! |
Poikien kanssa vietimme yhden aamupäivän Kärkkäisen ihmeellisessä maailmassa. Hyvin viihtyivät molemmat ja äiti sai asiat hoidettua. Kassalla tosin huomasin, että kärryistä löytyi jotain muutakin, kuin valitsemani tuotteet... mm. muovinen aterinsetti, kertakäyttöisiä rintaliivinsuojia, soittorasia... Voi äidin omaa pikku-apuria! :)
 |
| Kärkkäiselle lähdössä. Poika saa avata auton ovet, niin lähteminen sujuu (lähes) ongelmitta... :) |
Nyt on ollut oikein ihanat ulkoilukelit, tosin vaatetus on vielä vähän hakusessa, että mitä laittaa milloinkin päälle. Se riippuu niin paljon tuosta keltaisesta pallosta, että miten se päättää naamaansa näyttää. Yleensä käy niin, että aluksi on liikaa päällä ja kun puistoon päästään niin hiki valuu. Eilen sitten päätin laittaa hieman vähemmän päälle, niin puistossa meillä olikin melkein kylmä. Oivoi, milloinkaan ei ole sopiva, mutta näinhän se yleensä menee.
 |
| Käpyjä kyytiin! |
 |
| Laukusta löytyi "hätävara", kun äidille iski heikotus...vai oliko se sittenkin himo! :D |
 |
| Matkalla puistoon tyttöjä katsoo ja kakkuja leipoo! :) |
Muutama kuva mustavalkoisena eiliseltä, kun otettiin poikien kanssa kuvia. Ne, joissa ei esikoista näy, ovat hänen ottamiaan (äidin pienellä avustuksella)! :)
Pieni lapsi tekee
rakkauden lujemmaksi,päivät lyhyemmiksi,
yöt pidemmiksi,
pankkitilin pienemmäksi,
kodin onnellisemmaksi
ja vaatteet kuluneemmiksi.
Saa menneet unohtumaan
ja tulevaisuuden tuntumaan
elämisen arvoiselta. <3
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI...
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä
kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai
unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tullut ajatelleeksi
olivatko minun huonekasvini
myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita
tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut
itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut
äärettömän onnellinen
yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut
sydämeni murskaantuvan
miljooniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt,
että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu,
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin
pieni voisi saada minut
tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen
minuutin välein tarkistaakseni,
että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä,
joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä
kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai
unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tullut ajatelleeksi
olivatko minun huonekasvini
myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita
tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut
itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut
äärettömän onnellinen
yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut
sydämeni murskaantuvan
miljooniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt,
että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu,
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin
pieni voisi saada minut
tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen
minuutin välein tarkistaakseni,
että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä,
joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.
(runo lainattu tuolta: http://www.birgit.mummu.net/Runous/MammaRuno.htm)
 |
| <3<3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti